Laillistettu puheterapeutti

Anna-Maria Sekiguchi

Y-tunnus 1256718-6

Suomen Puheterapeuttiliitto ry:n jäsen
Valviran edellyttämä pätevyys

Lasten, nuorten ja aikuisten

  • lukitestaukset
  • lukiterapia, myös lukiryhmät
  • äännevirheet: esim. R, S
  • änkytys
  • muut puheen, kielen ja äänen häiriöt

Toimialue

  • Oulu
  • Oulun lähikunnat
  • Utajärvi

Koulutus ja työkokemus

  • FM, puheterapeutti: valm.vuosi 1988, Oulun yliopisto
  • Puheterapeutin työtä terveyskeskuksessa v. 1985-1988
  • Puheterapeutin työtä päätoimisesti yksityisenä ammatinharjoittajana v. 1989 lähtien

Terapian toteutus

  • suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
  • asianmukaisissa tiloissa ja monipuolisin välinein

Puheterapian ja yrityksen toiminnan laatu

  • Yrityksen laatukoulutus v.2014 ja 2018
  • Yritys toimii laaditun laatukäsikirjan mukaan

Äännevirheet kuntoon

Äännevirheet ovat yleisiä lapsilla. Aikuisillakin niitä esiintyy. Tavallisia äännevirheitä ovat R- , S- , K- , L- ja D-virheet. Myös vokaalit voivat ääntyä virheellisesti, esim. Ä vaihtuu A:ksi ja Ö O:ksi.

Niin lasten kuin aikuistenkin äännevirheitä voidaan hyvin korjata puheterapiassa.

Äännevirheen taustatekijänä voi olla:

  • virheellinen oppiminen
  • rakenteellinen tilanne: esim. lyhyt kielijänne, huulisuulakihalkio, purentavirhe
  • kuulonhahmotuksen vaikeus
  • alentunut kuulo
  • elimistön hidas kypsyminen
  • tunne-elämän hidas kypsyminen

Terapiaa aloitettaessa ei voida ennustaa, kuinka nopeasti äänne tulee opittua. Lapsille äänteen korjaaminen puheterapiassa on luontaisinta 5 - 7 vuoden iässä. Tavallisesti puheterapiajakso yhden äänteen korjaamiseksi on n. 5 - 15 käyntikerran pituinen. Tehokkain tapa edistyä on käydä puheterapiassa kerran viikossa ja tehdä lyhyet kotiharjoitukset päivittäin ( n. 2 - 5 min./pv ).

Puheterapiassa edetään yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan.

Lapsen puheterapia virheellisen äänteen korjaamiseksi kannattaa aloittaa 5 - 6-vuotiaana, viimeistään n. 1 vuosi ennen koulun aloitusta, mikäli lapsen kielenkehitys muilta osin on kunnossa. Aikuisenkaan ei kannata pitkittää puheterapiaan hakeutumista, koska apu on saatavilla.

Jos olet huolestunut omasta tai lapsesi äännevirheestä, ota yhteyttä!

PUHETERAPIASSA ON KIVAA!

Mitä on lukivaikeus?

Lukivaikeus on erityisvaikeus. Tämä tarkoittaa, että lukivaikeuteen ei välttämättä liity vaikeuksia tai heikkouksia muissa taidoissa. Nykyisen tiedon mukaan lukivaikeus on kehityksellinen ongelma, jolla on neurobiologinen syytausta ajoittuen hyvin varhaisiin eli sikiöaikaisen yksilönkehityksen vaiheisiin. Lukivaikeuden perusta syntyy siis jo varhain, mutta se tulee esiin vähitellen kasvun ja kehityksen myötä. Käytännössä lukivaikeuden ilmenemismuotoja voivat olla

  • tarkan ja/tai sujuvan lukutaidon vaikeus
  • luetun ymmärtämisen vaikeus
  • oikeinkirjoituksen vaikeus

Lukivaikeuden taustalla on usein fonologisen eli kielen äännerakennetta koskevan taidon ongelma. Tällöin taito ei vastaa muiden kykyjen tasoa eikä saadun opetuksen määrää. Koulua käydessä lukivaikeuksisen oppilaan peruslukutaidon oppiminen on usein hidasta ja työlästä. Lisäksi usein tulevat esiin oikeinkirjoituksen vaikeudet, lukemisen hitaus ja sujumattomuus sekä virhealttius niin lukemisessa kuin kirjoittamisessakin. Lukivaikeudesta seuraa usein laajempia oppimisen vaikeuksia, koska heikko lukutaito hidastaa ja vaikeuttaa luetun ymmärtämistä.

Lukivaikeudet ilmenevät äidinkielen lisäksi myös kaikessa kirjoitettua kieltä vaativissa tehtävissä. Luetusta tekstistä pääasioiden ymmärtäminen ja oleellisen tiedon löytäminen voivat jäädä puutteellisiksi. Tekstiä kirjoitettaessa lauseet saattavat jäädä vajaiksi, sanoja voi puuttua tuotoksesta jne. Usein kirjoittaminen on hidasta ja jää suppeaksi. Lukivaikeus aiheuttaa myös vieraan kielen oppimisen ja opiskelun vaikeutta. Erityisesti uusien sanojen muistaminen, oikeinkirjoitus, kuullun ymmärtäminen ja ääntäminen voivat tuottaa vaikeutta. Lukivaikeus saattaa aiheuttaa ongelmia myös matematiikassa; sanallisista tehtävistä selviytyminen voi olla hankalaa.

Lukivaikeudet saattavat aiheuttaa monenlaisia seurannaisvaikutuksia koulunkäynnin ja elämän edetessä. Heikko koulumenestys ja vaikeudet lukemisessa voivat jo varhain heikentää yksilön käsitystä itsestään oppijana ja siten vaikuttaa myöhemmin tehtäviin valintoihin esim. ammatin suhteen. Lukivaikeus on yleinen stressitekijä, joka voi olla yhteydessä esim. koulu-uupumukseen. Lisäksi tuttuja tunteita lukivaikeuksisella voivat olla turhautuminen, häpeä ja leimautumisen pelko.

Aikuisikäisen lukivaikeutta on mahdollista tutkia ja kuntouttaa. Lukivaikeuksisen kohdalla varhainen puuttuminen on kuitenkin ihanteellisinta. On erittäin tärkeää arvioida lukivaikeuden ilmenemistä sekä siihen liittyviä vaikeuksia oppilaan koulunkäynnin eri vaiheissa. Testit antavat usein hyvän kuvan lukemisen ja kirjoittamisen taidoista. Tukitoimien suunnittelua varten tarvitaan testien lisäksi yksilöllistä vahvuuksien ja ongelmakohtien arviointia. Parhaimmillaan lukivaikeuteen annettava tuki on intensiivistä, yksilöllistä ja systemaattista lukikuntoutusta.

Lähteet:

  • Ahonen, T., Aro, T.: Oppimisvaikeudet. Kuntoutus ja opetus yksilöllisen kehityksen tukena. Atena 2003.
  • Kairaluoma, L., Ahonen, T., Aro, M., Kakkuri, I., Laakso, K., Peltonen, M., Wennström, K.: Lukemalla ja tekemällä. Opettajan opas lukivaikeudesta ammatillisille oppilaitoksille. Niilo Mäki Instituutti 2008.

Mitä on lukitestaus?

Lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen arviomiseksi on Suomessa kehitetty näiden ongelmien tunnistamiseen tarkoitettuja menetelmiä (esim. Niilo Mäki Instituutti). Arviointimenetelmien ja testien avulla arvioidaan lukivalmiuksia, teknistä lukutaitoa, luetun ymmärtämistä, oikeinkirjoitusta, tuottavaa kirjoittamista sekä kirjoitusnopeutta. Arviointia täydentävät tiedot aikaisemmasta opiskelumenestyksestä, haastattelusta sekä asiakkaan itsearvioinnista.

Lukivaikeutta voidaan testata sekä seulontamenetelmällä että yksilötestein. Niilo Mäki Instituutin seulontamenetelmän avulla voidaan selvittää ne opiskelijat, joille on tarpeen jatkoarvioinnilla selvittää lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat yksilöllisesti. Seulontatestaus toteutetaan usein ryhmätilanteessa, esim. koululuokassa, ja se on tarkoitettu yli 15-vuotiaille.

Yksilötesteillä voidaan selvittää henkilön lukemis- ja kirjoittamistaidot tarkemmin. Luotettavan tuloksen saamiseksi testaaminen kannattaa jakaa useammalle tapaamiskerralle. Aikuisella sopiva määrä on yleensä n. 2-3 tapaamiskertaa, lapsilla enemmän. Yksilötestauksen jälkeen testattava tai lapsen vanhemmat saavat henkilökohtaisen palautteen testin sujumisesta ja lukemisen ja kirjoittamisen taidoista. Tässä vaiheessa pohditaan tarvittaessa myös jatkotoimenpiteitä kuten lukikuntoutuksen tarvetta ja/tai muita tukitoimia.

Mitä on puheterapia?

Puheterapia on lääkinnällistä ja terapeuttista kielen, puheen ja äänen häiriöiden tutkimista ja kuntoutusta. Puheterapeutti pyrkii kehittämään myös kielellisen kanssakäymisen edellytyksenä olevia perusvalmiuksia. Tällaisia perusvalmiuksia ovat esim. kuullun ja nähdyn hahmottaminen ja jäsentäminen sekä muistin ja puhe-elinten toiminnan parantaminen. Puheterapiassa pyritään myös tukemaan puheen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja ja laajentamaan sanavarastoa ja kielellistä käsitteistää. Lisäksi harjoitellaan johtopäätösten tekoa sekä keskittymiskykyä. Mikäli kommunikointi ei onnistu tai on vaikeaa puheen avulla, puheterapiassa harjoitellaan puhetta korvaavien tai tukevien kommunikaatiomenetelmien käyttöä. Korvaavien kommunikointimenetelmien avulla voidaan usein tukea myös puheilmaisun ja kielen taitojen kehittymistä. Yleisimpiä korvaavia kommunikointimenetelmiä ovat viittomat ja kuvat.

Puheterapiasta voivat hyötyä sekä lapset että aikuiset. Puheen/kielen häiriön vaikeusaste määritellään mm. sen mukaan, kuinka vaikeaa henkilön kanssakäyminen ympäristönsä kanssa on. Toisaalta lievältäkin vaikuttava puhehäiriö voi joskus häiritä puhujaa itseään tai ympäristöä huomattavan paljon. Esim. koulutoverit saattavat kiusata R-virheistä lasta, ja lapsi kärsii tästä. Tällöinkin on kyseessä vakava puhehäiriö, johon on syytä hakea apua.

Tavallisimpia puheen ja kielen häiriöitä ovat mm. äännevirheet (kuten S-, R-, K- ja L-virheet), epäselvä puhe, viivästynyt kielen kehitys, erityinen kielikyvyn kehityshäiriö, änkytys, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus ja äänen häiriöt.

Lähde:

  • Suomen Puheterapeuttiliitto ry

Terapiatila

Terapiatila sijaitsee Oulussa Teknologiakylässä Linnanmaan kaupunginosassa, Teknologiantie 1:ssä, hyvien kulkuyhteyksien päässä kaupungin keskustasta. Linja-autot numero 8 ja 3 kulkevat perille aivan portille asti.

Terapiatila on rauhallinen, siisti, valoisa ja hyvin äänieristetty. Tilavassa huoneessa on mahdollisuus sekä pöytätason työskentelyyn että leikkimiseen. Sisustuksessa on huomioitu niin lapsi- kuin aikuisasiakkaatkin. Saattaja voi odotella rauhallisissa odotustiloissa tai vaikka kahvitella alakerran Ravintola Gardenissa. Linnanmaan Prisma sijaitsee lähietäisyydellä.

Miten puheterapiaan pääsee?

Kunnat ovat velvollisia järjestämään puheterapiaa sitä tarvitseville henkilöille. Mikäli terapian maksaja on muu kuin asiakas itse, tarvitaan lääkärin, terveydenhoitajan tai tutkivan puheterapeutin lähete. Tavallisia puheterapian maksajatahoja ovat kunnat, sairaanhoitopiirit, Kela, asiakas itse sekä mahdollisesti vakuutusyhtiöt.

Hoidan kuntien ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kustantamia sekä itsemaksavia ja vakuutusyhtiöiden kustantamia asiakkaita. Kelan kautta saatavasta puheterapiasta, sen myöntöedellytyksista ja palveluntuottajista saa tietoa Kelan toimistoista.

Itse maksavana asiakkaana et tarvitse lähetettä. Ota suoraan yhteyttä minuun, niin teemme yhdessä arvion tilanteestasi.

Yhteystiedot
annamaria.sekiguchi@gmail.com
puh. 040-5636550 Soita!

Vastaanotto: Technopolis Oulu
Teknologiantie 1, 90590 Oulu
+358 46 870 0054